Siirry pääsisältöön

Sunnuntaikävelyä, rally-tokoa ja mustikkaretkeilyä

Sunnuntaina käytiin terriereiden kanssa metsässä kävelyllä. Sunnuntairetkeilyä parhaimmillaan. Löydettiin mahtava mustikkapaikka, marjat olivat isoja ja vielä hyvän makuisia myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Lapset, minä ja Roosa syötiin mahat täyteen mustikkaa.



Maanantaiaamu oli Lolan juoksupäivä, tehtiin 7 km lenkki. Loppuaika aamusta vierähti rally-tokon parissa. Lähdettiin Emman kanssa oikein kentälle tekemään ja huomasin, että täytyy näköjään poistua kotipihasta useammin, Emmaa kiinnosti aluksi vaan kaikki muu paitsi suorittaminen. Olen kotijumi ja kun kotona on hyvä piha missä touhuta, en tahdo millään saada itsestä irti, että lähtisin muualle tekemään. Nyt täytyy näköjään tsempata ja poistua mukavuusalueelta ja raahata koira ja ne kyltit jonnekin vieraaseen ympäristöön, jotta homma etenee. Kotona harjoittelemalla se näköjään polkee paikallaan, täällä homma toimii. Lolan kanssa tehtiin vielä kotona vähän seuraamista ja sivulle tuloa, se kun oli jotenkin hukassa viimeksi. Nyt meni hyvin!!



Maanantai-iltapäivällä koulun ja läksyjen jälkeen lähdettiin uudestaan mustikkapaikalle. Keräsin muutaman rasian mustikkaa talteenkin, ja taas syötiin :)


Tämä aamu valkeni harmikseni sateisena, joten mentiin autolla kouluun ja aamun lenkit jäi tekemättä. Katsotaan nyt mitä tämä päivä tuo tullessaan. Olen huomannut, että kun ei liikaa suunnittele, ehtii loppujen lopuksi tehdä paljon enemmän kun hirveiden aikataulutusten ja suunnittelujen kanssa, silloin tulee vaan stressi. Eiköhän tästä jotakin suoritteita koirarintamalla saada aikaan tänäänkin, kunhan tuo sade lakkaa.

Eipä näitä meidän mustia tyttöjä tunnu paljon sade stressaavan, ottavan levon kannalta!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dobermanni perhekoirana

 Monesti internetin keskustelupalstoilla kysellään miten dobermanni menestyy lapsiperheessä. Olen sitä mieltä, että ihan siinä missä mikä tahansa muunkin rotuinen koira. On tärkeää, että koira ja lapsi touhuavat pienestä pitäen yhdessä, tietenkin aikuisen läsnä ollessa. Lapsi voi kykynsä mukaan esimerkiksi osallistua koiran koulutukseen, tämä vahvistaa sitä, että lapsi on koiran yläpuolella siinä missä aikuinenkin. Muistan hyvin meillä juuri puhumaan oppineen pikkumiehen seisomassa useaan otteeseen makkaranpala kädessä ja antamassa käskyjä milloin istua ja milloin mennä maahan. Koiratyttö istui kuuliaisena ja siitä näki, että se keskittyi kuuntelemaan mitä milloinkin vaadittiin. Ei ollut helppoa koiralle ymmärtää mitä ’ittu’ tarkoittaa, mutta se ymmärsi ja teki kaikkensa. ’Taa tulla’, oli heidän oma versionsa tänne-komennosta ja koira tiesi senkin. Koira ei kyseenalaistanut kertaakaan sitä oliko makkara aikuisen vai lapsen kädessä. Johtajuus oli selvää pässinlihaa, eikä siih...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kohtutulehduksesta

Kirjoitin tässä jonkin aikaa sitten, että Emma on sairaslomalla, eikä päästä sen kanssa juoksemaan. Emmalla oli kohtutulehdus. Ensimmäistä kertaa kohdalle osui tämä narttukoirien inhottava sairaus. Tällä hetkellä näyttää onneksi vahvasti siltä, että tulehdus saatiin hoidettua lääkkeillä ja kohdunpoistoa ei tarvittu. Lääkehoito onnistui siksi, että kohtu ei ollut vielä ehtinyt täyttyä tulehduseritteestä ja kohdunsuu oli auki. Lääkehoito oli ensisijainen vaihtoehto tässä tapauksessa myös siksi, että olen suunnitellut teettäväni Emmalla vielä yhdet pennut. Nyt täytyykin tarkkaan harkita pentueen ajankohtaa, sillä kohtutulehdus uusii herkästi. Kaikki alkoi siitä, että Emma ei aamulla päässyt kunnolla ylös. Illalla se oli vielä ollut virkeä ja normaalin oloinen. Hieman hellyydenkipeä se oli jo illalla, tunki syliin ja rapsutettavaksi, mutta koska se on välillä sellainen muutenkin, en osannut epäillä mitään. Aamulla sain melkein kiskoa sitä ylös matolta, että nyt aamupissille sieltä. Viime...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Meidän lauma

Samassa talossa asuvat useampi koira muodostavat lauman. Meillä siihen kuuluu useampi narttu ja kaksi urostakin. Se, mistä olen meidän laumassa erityisen ylpeä on, että kaikki tulevat toimeen keskenään. Johtajuus on aina ollut laumassa vanhimmalla jackrussellinterrierillä, siihen ei ole kukaan koskaan yrittänyt puuttua ja me ihmiset olemme sitä käytöksellämme tukeneet. Muuten koirien välisiin suhteisiin meidän ihmisten ei ole paljon tarvinnutkaan puuttua. Jokainen tietää paikkansa laumassa, ihminen on aina pomo ja kavereista pidetään huolta, eikä ketään kiusata. Monta tarinaa olen kuullut, että saman katon alla elävien narttu- tai uroskoirien välille saattaa joskus tulla kitkaa, vahvaluontoiset samaa sukupuolta olevat koirat eivät vaan aina tule toimeen keskenään. Ihmettelyä ja pelottelua siitä, että meidänkin koirat alkaisivat tappelemaan keskenään, olen kuullut paljon. Mutta nämäpä tytöt ja pojat täällä vaan porskuttavat eteenpäin yhdessä tuumin kavereina. Oma hierarkia heillä s...
Lähetä kommentti
Lue lisää